Även om allt tar slut

Mnjoo, peruselementit muistuttavat jossain määrin minun pari vuotta aikaisemmin julkaisemaa Myöhempien aikojen liiketoimintamahdollisuuksia — samaa katastrofia seurataan useamman näkökulmahenkilön kautta jne. — mutta Liljestrand ei ole pyrkinyt kirjoittamaan niin itsestäänselvästi humoristista kirjaa. Ja koska huumori on enemmän rivien välissä, kirjan sävy on huomattavan ivallinen ja päähenkilöitä halveksuva. Ympäristötietoiset ihmiset ovat joko keskiluokkaisia poseeraajia, joiden ympäristötietoisuus karisee heti kun on tosi kyseessä, tai päättömiä mellakoitsijoita ja sabotöörejä. Tarinan sankariksi nouseva neljätoistavuotias onkin ymmärrettävästi henkilöistä sympaattisin, mutta paikoin sitten ehkä liiankin täydellinen.

Enivei, tarina rullaa kyllä ihan hyvin ja eri näkökulmat limittyvät mukavasti, eikä henkilöiden toiminta sinänsä ole mitenkään epäuskottavaa. Mutta loppuratkaisu, voi jösses miten ankea loppuratkaisu! Just ollaan tajuttu, että näin se maailma nyt muuttuu, mutta silti elämää jatketaan niin kuin siitä olisi nyt selvitty eikä mitään elämäntapojen uudelleensuuntausta tarvitsisi miettiä. Ois nyt vähän toivoa muutoksesta voinut lukijoille antaa.